Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika

15.9.2023 | Työelämä

– Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika, Rantamaula kiteyttää.

Hallituksen esityksen mukaan vuoden määräaikaisuutta ei vastedes tarvitsisi perustella mitenkään.

Määräaikaisuudella on lähtökohtaisesti selkeä alku ja loppu

Rantamaulan mukaan esitys murentaa perusajatusta määräaikaisuudesta, jolla tulisi aina olla selkeä alku ja loppu. Hän huomauttaa, että koeaikaa jo pidennettiin muutama vuosi sitten neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

– Olisi ollut rehellisempää esittää nyt, että koeaikaa pidennettäisiin vaikkapa vuoteen kuin sotkea mallia niin, että kiinnikepinta putoaa pois, Rantamaula suomii.

Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin.

– Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin, huomauttaa Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin, huomauttaa Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Eivät vuoden pätkät kannata pitemmän päälle työantajankaan kannalta, jos työntekijät alkavat vuoden pätkien sijaan hakea muualta vakituista paikkaa.

Rantamaula muistuttaa, että alun perin määräaikaisella työsuhteella on aina pitänyt olla selkeä peruste, kuten tietyn ajanjakson kestävä projekti.

– Nyt näyttää siltä, ettei pätkien määrää edes rajoitettaisi, vaan niitä voisi olla monta peräkkäin, eikä työllistämisvelvoitettakaan olisi.

– Se ei saisi olla mahdollista, että työntekijällä ei olisi määräaikaisessa työsuhteessa myöskään irtisanomisaikaa. Silloinhan hän ei pääsisi pois huonosta työsuhteesta.

Irtisanomissuojan heikennys olisi valtavan iso muutos

”Valtavan isona muutoksena” Rantamaula pitää hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä. Vastedes henkilöperusteisen irtisanomisen syyksi riittäisi asiallinen syy, kun nyt vaaditaan lisäksi painava syy.

– Muutos on radikaali, mutta oikeuskäytäntö sitten näyttäisi, miten sitä sovelletaan ja tulkitaan.

Edessä olisi pitkä epävarmuuden aika ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuisi. Suurin ongelma Rantamaulan mukaan on se, etteivät työnantajat oikein osaa irtisanoa, vaikka toimiva mekanismi on jo olemassa. Osaamattomuutta on etenkin pienissä, järjestäytymättömissä yrityksissä.

– Valtaosa riidoista olisi vältettävissä, kun ensin annettaisiin varoitus, eikä suoraan potkuja. Ei meillä ole mitään syytä mennä amerikkalaiseen ”otetaan ja jätetään” -malliin.

Rantamaulan mukaan ihmisten kiinnittymistä työelämään ei nyt olisi varaa hankaloittaa, sillä sen vaikutukset ulottuisivat laajalle, aina perheen perustamishaluihin asti.

Artikkeli julkaistu alkuperäisenä Akavan sivuilla. Teksti: Marjukka Liiten

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työttömyysturvan työssäoloehto porrastettava

Työajan lyhentämisestä apua jaksamiseen - mitä tarkoittaa subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön?

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen

Ammattimentori Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa tällä kertaa ihmislähtöisessä muutosjohtamisessa onnistumiseen. Johda muutosta ihmislähtöisesti näillä vinkeillä!

Lue lisää

Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen

Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla vaatii osaamisen kehittämistä ja pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiseen. Käytännön kysymyksistä on syytä keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Lue asiantuntijamme blogista mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tekoäly otetaan käyttöön työpaikalla?

Lue lisää

Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus

Eurooppalaiset ammattikorkeakoulut kehittyvät vauhdilla ja samaan aikaan meillä Suomessa sitkeästi elää vääränlaiset käsitykset ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.

Lue lisää

Mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi?

Ruusut ja suklaa ovat kyllä ihania, mutta niiden avulla ei vielä saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kati Huovinmaa kannustaa tällä kertaa Työelämäkorjaamossa miettimään, mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi? Miten voimme omilla teoillamme edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia?

Lue lisää

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää