Onko sopimussakko työsopimuksessa normaali käytäntö?
7.5.2024 | Laki
KYSY JA TYÖSUHDEJURISTIMME VASTAA
KYSYMYS
Sain työsopimusluonnoksen allekirjoitettavaksi. Onko työsopimuksessa oleva sopimussakko nykyisin normaali käytäntö?
VASTAUS
Sopimussakko tarkoittaa ennalta sovittua rahasummaa, joka tulee osapuolen maksettavaksi, jos sopimusta rikotaan. Sopimussakko on yleinen yritysten välisissä sopimuksissa, joissa sen ajatuksena on sopimusten noudattamisen tehostaminen.
Sopimussakko tulee maksettavaksi riippumatta siitä, onko sopimusrikkomuksesta aiheuttanut vahinkoa. Sen sijaan työsopimukseen asetettu sopimussakko ei ole normaali käytäntö suomalaisilla työmarkkinoilla. Huolestuttavana ilmiönä työsuhdeneuvonnassamme on viime aikoina ilmennyt, että yhä useampiin tradenomien työsopimuksiin yritetään sopia sopimussakkoja.
Työsopimuksiin on ehdotettu sopimussakkoja muun muassa salassapitovelvollisuuteen tai kaikkiin työsopimuksen ehtoihin liittyen. Sopimussakon maksuvelvollisuuden syntyminen on usein määritelty epämääräisesti ja ehdotetut sopimussakot ovat yksityishenkilöille valtavan suuria – esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavia summia.
Emme suosittele sopimaan työsopimuksessa sopimussakoista. Työsopimuksen ei tulisi asettaa työntekijälle ylimääräisiä maksuvelvollisuuksia työnantajaa kohtaan. Vahingonkorvaus- ja työoikeudessa on jo olemassa säännöksensä sille, miten työntekijä vastaa mahdollisista laiminlyönneistään ja rikkomuksistaan. Työntekijä on vahingonkorvausvelvollinen esimerkiksi salassapitovelvoitteidensa rikkomisesta. Näin ollen juridista tarvetta sopimussakkoehdoille työsopimuksessa ei ole.
Ainoa poikkeustilanne on työsopimukseen liittyvä kilpailukieltosopimus, jota vahvistetaan yleisesti sopimussakolla. Työsopimuslaissa säädetään nimenomaisesti, että kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Toisaalta laki määrää myös työnantajan korvaamaan työntekijälle taloudellisesti kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta, joten velvoitteiden voidaan ajatella tässä tapauksessa olevan tasapainossa.
Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Salla Viitanen Tradenomi-lehdessä 1/2024. Lue lehti täällä.
Kysyttävää sopimuksista? Jäsenenä saat apua työsuhdeneuvonnastamme, voit esimerkiksi tarkistuttaa työsopimusluonnoksen työsuhdejuristeillamme.
SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS
Työsopimusluonnos – mitä pitää tarkistaa?
Lisää aiheesta: Laki
Lomarahavapaa
Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi ei ole säädetty laissa, mutta monissa työehtosopimuksissa on annettu mahdollisuus sopia lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Lomaraha on pääsääntöisesti 50 % vuosilomapalkasta.
Tasa-arvovaltuutettu puuttui syrjintään: Perhevapaata pitävällä sama oikeus tulospalkkioon kuin muilla työntekijöillä
Perhevapaalla oleminen ei voi olla perusteluna sille, että työntekijän tulospalkkio jätetään maksamatta. Tasa-arvovaltuutettu antoi rahoitusalan yritystä koskeneen ratkaisun tammikuussa. Monet Tradenomien jäsenet ovat työssään kohdanneet tulospalkkiojärjestelmiin liittyviä epäkohtia.
Saako rekrytoija googlettaa työnhakijan?
Pohdin, saako työnantaja etsiä työnhakijasta tietoa epävirallisia reittejä, kuten googlettamalla? Lue juristin vastaus!
Työsopimusluonnos – mitä pitää tarkistaa?
Mitä kannattaa tarkistaa ennen työsopimuksen allekirjoittamista? Katso juristin vinkit!
Miten työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella?
Joissain tilanteissa työnantaja ja työntekijä voivat haluta päättää työsuhteen yhteisesti sopimalla eli solmia niin sanotun päättösopimuksen. Miten työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella? Mitä tulee huomioida kun solmitaan päättösopimusta?