Artikkelit

Artikkeli: TRAL haluaa nollatoleranssin työpaikkakiusaamiselle28.11.2018

TRAL tähtää vaaleissa rohkeasti kohti maailman parasta työelämää ja osaamista.

Se edellyttää, että koulutusjärjestelmä toimii ja työpaikkakiusaamiselle on nollatoleranssi. Uudistuksia tarvitaan myös perhevapaajärjestelmään, johon liitolla on oma innovatiivinen malli.

Tradenomiliitto TRALin valtuuston kokous Turussa 24. marraskuuta päättyi Maailman paras työelämä ja osaaminen -paneelikeskusteluun. TRALin asiantuntija Henna Hirvonen luotsasi alkuun panelisteja teemaan osaamisen ja korkeakoulutuksen tulevaisuudesta.


Kuva: TRALin asiantuntija Henna Hirvonen juonsi ensimmäistä paneelia.

Ammattikorkeakoulujen rooli Suomessa nähtiin vahvana.

– Jos ammattikorkeakouluja ei olisi, ne pitäisi nyt keksiä, Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila sanoi.
 
– Opetus on paljon käytännöllisempää ammattikorkeakouluissa, ja tämä on erinomainen vahvuus ja se kannattaisi sanoa ääneen, Sini Ruohonen Ajatuspaja Toivosta totesi.

– Bachelor-tason koulutuksella on yleiseurooppalaisesti loistava tulevaisuus, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder linjasi.

TRALin väistyvä puheenjohtaja Niko Aaltonen toi esiin sen faktan, että ammattikorkeakoulut pystyvät tiedekorkeakouluja nopeammin ja paremmin reagoimaan muutokseen. Samalla hän korosti yhteistyön tärkeyttä erityyppisten organisaatioiden kanssa.

– Suomea ei saada nähdä niin, että se on nollasummapeli tai sisäinen hiekkalaatikko, Aaltonen sanoo.


Kuva: Osaamisesta ja korkeakoulujen tulevaisuudesta keskustelivat rehtori Vesa Taatila (TuAMK), toiminnanjohtaja Sini Ruohonen (Ajatuspaja Toivo),
TRALin väistyvä puheenjohtaja Niko Aaltonen sekä puheenjohtaja Sture Fjäder (Akava).


Puutteitakin löytyy. Fjäder kuvaili korkeakoulutuksen nykyjärjestelmää sivutoimipisteineen tilkkutäkkinä. Kun koulutusta järjestetään, on katsottava tilastoja, muuttosuuntia ja – myös syntyvyyttä. Kymmenen vuoden päästä ei tarvita tätä määrää koulutusta, ellei Suomeen ei tule työperäistä maahanmuuttoa.

Työmarkkinoiden tarpeet kohdataan tai sitten ei

Siitä, vastaako koulutus työmarkkinatarpeisiin, äänet menivät puolesta ja vastaan. Taatila heitti tuoreita tilastolukuja Varsinais-Suomesta, jossa tradenomeja on työttömänä vain 33 ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita 15.

– Ei tämä ole kaukana työelämärelevanssista. Kehtaan sanoa, missä olen töissä ja meiltä tulevat tradenomit ovat varsin pätevää porukkaa.


Kuva: Rehtori Vesa Taatila pohti ammattikorkeakoulujen omistajuuteen liittyviä kysymyksiä.

Ammattikorkeakoulujen yksi ajankohtainen kysymys on myös niiden omistajuus. Yhdistymisprosesseja tiedeyliopistoihin on jo nähty niin Tampereella kuin Lappeenrannassa. Tämä merkitsee sitä, että käynnissä on kova kisa tulevaisuuden koulutusrahoista. Silti näköala voisi olla myös kansainvälinen: Suomeen voisi syntyä myös yleiseurooppalaista koulutusta, mikä avaisi aivan uusia mahdollisuuksia.

Paneeli katsoi silti, että kouluverkon muutosten tulisi lähteä ammattikorkeakouluilta itseltään, eikä valtiolta. Siinä mielipiteet puolestaan hajosivat, kun kysyttiin olisiko Maisteri AMK-nimike ratkaisu ylemmän AMK-tutkinnon tunnettuusongelmaan.

Keskustelussa tuli esiin myös ammattikorkeakoulujen neljäs uusi lakisääteinen tehtävä, jatkuva oppiminen.

– Jos laki menee läpi, myös rahoitusta tarvitaan, Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila totesi.

Tästä tavoitteesta kaikki olivat samaa mieltä.

Työpaikkakiusaamiseen on puututtava

TRALin johtaja Ville-Veikko Rantamaula jatkoi paneelia tuoreella kokoonpanolla liiton hallitusohjelmatavoitteista. Niistä ykkösenä on työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi.

– Ihmiset, jotka toimivat työpaikoilla, toimivat myös kasvattajina tuleville sukupolville. Voiko kiusaamisen katsoa periytyvän, TRALin uusi puheenjohtaja Veli-Matti Peltola kysyi.


Kuva: Työelämäkysymyksistä keskustelivat hallituksen varapuheenjohtaja Niina Ratilainen (TuAMK), TRALin uusi puheenjohtaja Veli-Matti Peltola,
kansanedustaja Ilkka Kantola (SDP) sekä puheenjohtaja Sture Fjäder (Akava).


Työelämässä on tärkeä kiinnittää huomiota myös henkiseen hyvinvointiin eikä vain seiniin, jos mietitään työssä jaksamista.

Turun AMK:n hallituksen varapuheenjohtaja Niina Ratilainen ihmetteli samoin, miksi kiusaamisesta puhutaan vain lasten kohdalla, kun on selvää, että sitä tapahtuu kaikissa ikäluokissa. #metoo-kampanjan tavoin kiusaamisasia pitää nostaa esiin, jotta se osataan tunnistaa ja siihen osataan puuttua.


Kuva: Hallituksen vpj Niina Ratilainen (TuAMK) kannusti puuttumaan työpaikkakiusaamiseen.

SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola toi esiin kiusatun oman roolin tuoda asia esiin ajoissa. Hän totesi myös, miten subjektiivisesti koettavasta aiheesta on kyse. Kun esimies käyttää direktio-oikeuttaan ja pyytää työtehtävien suorittamista, ero on hiuksenhieno siihen, että joku kokee tulevansa kiusatuksi.

Hoivavastuu pitää jakaa – tasan

TRALin vaalitavoitteina on myös perhevapaajärjestelmän uudistus – ja siihen oma malli, joka tähtää hoivavastuun 100-prosenttiseen jakautumiseen.

– Akava katsoo tätä pragmaattisesti. Työllisyysasteen pitää nousta korkeakoulutetuilla naisilla. Teillä on esitys, josta on hyvä keskustella, Fjäder totesi.


Kuva: Perhevapaisiin liittyvät kysymykset puhuttivat panelisteja.

Poliittinen tahtotila perhevapaajärjestelmän uusimiselle on jo olemassa. Nyt ymmärretään jopa se, että se saa maksaa. Mutta vielä se kaikille tahoille sopiva malli tarvitaan.

– Kaikki haluavat uudistaa, kaikki haluavat esittää lukuja. Tärkeä on lapsen näkökulma, Peltola sanoi.

Parasta perhepolitiikka ovat pysyvät työpaikat

Keskustelu perhevapaajärjestelmästä sai jatkoa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puheenvuorossa.

– Epävarmuutta vähennetään niin, että ihmisillä on varmuus työstä. Vain siten voidaan sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. TRALilla perhevapaisiin on oma, aika innovatiivinen malli. Pidän sen monista yksityiskohdista, Saarikko sanoi.


Kuva: Ministeri Annika Saarikko toi tervehdyksensä TRALin valtuustolle ja panelisteille.

Hän muistutti, ettei ratkaisuja tehdä sen mukaan, kuinka paljon päiviä kummankin vanhemman käytössä on, vaan paljonko on rahaa.

– Jos on asuntolainaa ja sinä saat 4 000 palkka ja toinen 2 000, siinä on paljon muuta kuin ideologista pohdintaa.

Teksti: Sini Silván
Kuvat: Vesa Tyni


Paneelikeskustelut ovat katsottavissa Facebook-sivuillamme.

Paneelin yhteydessä julkaistiin liiton hallitusohjelmatavoitteet. Niiden kärkitavoitteina ovat nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle, perhevapaiden uudistaminen ja osaamisen kehittäminen. Maailman paras osaaminen ja työelämä  - tavoitteisiimme voi tarkemmin tutustua täällä. Paneelin yhteydessä julkaistun tiedotteen hallitusohjelmatavoitteista löydät täältä. Ennen paneelia liitolle valittiin valtuuston syyskokouksessa uusi hallitus, lisätietoja henkilövalinnoista tässä uutisessa.