Artikkelit

TRAL-blogi: Työttömyyskassan jäsenet maksavat itse oman työttömyysturvansa18.2.2019

Otsikon väite pitää erityisen hyvin paikkansa, kun sitä tarkastelee korkeasti koulutetuista koostuvan IAET-kassan näkökulmasta. Kyseisessä kassassa on vakuutettuna noin 195 000 palkansaajaa ja se on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa. Viime vuonna työntekijän sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksu oli keskimäärin 1,9 prosenttia. Karkeasti laskettuna IAET-kassan jäsenten keskiansio vuodessa oli noin 48 000 euroa, josta työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 912 euroa ja työantajan työttömyysvakuutusmaksu 912 euroa.

Kassan jäsenten keskuudessa työttömyysprosentti oli 2,9 ja työssäkäyviä jäseniä oli 189 345. Jäsenet siis maksoivat itse työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 172 682 640 euroa. Tähän summaan lisätään IAET-kassan vuosimaksu 87 euroa vuodessa, joka on edellä mainitulla jäsenmäärällä yhteensä 16 965 000 euroa. Näin ollen Suomen toiseksi suurimmassa työttömyyskassassa vakuutetut palkansaajat maksoivat viime vuonna yhteensä 189 647 640 euroa.
 
Työttömyysetuuksia ko. kassa maksoi viime vuonna 134 000 000 euroa, josta kassan omavastuuosuus oli 5,5 prosenttia eli 7 370 00 euroa. Työllisyysrahaston osuus oli 126 630 000 euroa.  Kun vertaa kassan jäsenille maksettuja etuuksia siihen, mitä he itse maksoivat viime vuonna, saadaan lopputulokseksi -55 647 640 euroa. Kassan jäsenet siis maksoivat tämän verran enemmän kuin mitä kassasta maksettiin etuuksia.

Kun yllämainittuun laskelmaan lisätään vielä työnantajan keräämät maksut, päästään lopulta niinkin suureen summaan kuin 362 330 280 euroa. Summa sisältää jäsenten itse maksamat maksut sekä työnantajien keräämän summan. Kun tätä summaa verrataan jäsenille maksettuihin työttömyyskorvauksiin, saadaan kassan jäsenten keräämäksi potiksi huikeat 228 330 280 euroa!

Lisäksi vuoden 2015 alusta alkaen leikattiin suurimpia työttömyyspäivärahoja ja ne maksetaan Työllisyysrahaston kautta peruspäivärahoja maksavalle Kelalle. Tämä potti oli viime vuonna kaikkien työttömyyskassojen jäsenten osalta yli 50 000 000 euroa. Tosin suurin osa tästä summasta on nimenomaan IAET-kassan jäsenten maksamaa ansiotason vuoksi. Toisin sanoen työttömyyskassan jäsenet subventoivat omilla maksuillaan myös muiden kuin kassan jäsenten etuuksia.
 
Julkisessa keskustelussa on siis aivan turhaa väittää, etteivät työttömyyskassan jäsenet maksaisi omia työttömyystukiaan. He todellakin kustantavat ne itse ja maksavat lisäksi muiden työttömien tukia, joille ansio-osaa työttömyysturvasta ei kerry.

Valtion kannalta on keskeistä säilyttää jatkossakin toimivat työttömyyskassat, eikä haikailla niiden siirtämistä esimerkiksi Kelan hoidettavaksi. Tällaisella muutoksella laatu, palvelu ja tehokkuus heikkenisivät merkittävästi.

Sen sijaan työttömyyskassoille olisi annettava tehtäväksi huolehtia jäsentensä työllisyystilanteesta nykyistä paremmin. Tukien maksamisen lisäksi niillä pitäisi olla mahdollisuus ostaa työttömäksi jääville jäsenilleen työllistymistä edistäviä palveluja, kuten uraohjausta ja –koulutusta. Samassa yhteydessä työttömyyskassojen minimijäsenmäärävaatimusta olisi nostettava nykyisestä 8000 jäsenestä huomattavasti suurempaan.

Viime vuoden lopulla julkaistiin Mauri Kotamäen selvitys ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Selvityksessä esitettiin kolmea vaihtoehtoista tapaa toteuttaa ansiosidonnainen työttömyysturva ja jokainen niistä on nykyjärjestelmään verrattuna dramaattisesti heikompia. Raportissa myös annetaan ymmärtää, että työttömyyskassoihin kuulumattomat subventoisivat työttömyyskassojen jäsenten tukia, mikä ei edellä esitetyn perusteella pidä paikkaansa.

Työttömyyskassan jäsenyys on valtaosalle mahdollista

Kotamäen selvitys sisältää muitakin kyseenalaisia näkemyksiä. Selvityksessä nostetaan esiin työttömyyskassoihin kuulumattomien ryhmään kohdistuva epäoikeudenmukaisuus. Vain todella marginaaliselle ryhmälle työttömyyskassan jäsenyys ei ole mahdollinen. Sellaisia ovat henkilöt, jotka lainsäädännön silmin eivät ole selkeästi yrittäjiä tai palkansaajia, vaan tekevät töitä vaihtelevalla statuksella. Tämä epäkohta voidaan korjata selkeyttämällä lainsäädäntöä.

Kuitenkaan selvityksessä esitetyt toimet eivät parantaisi tämän ryhmän asemaa; edelleenkään eri statuksella tehtyjä töitä ei voida laskea yhteen kuten esimerkiksi yhdistelmävakuutuksessa olisi mahdollista tehdä.

Suurin osa peruspäivärahaa saavista voi siis halutessaan liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Osa tekee myös tietoisen valinnan jättäessään liittymättä työttömyyskassaan. Lisätietoa työttömyyskassajärjestelmän ulkopuolelle jäävistä on saatavilla Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n vuonna 2016 toteuttamasta tutkimuksesta.

Koko järjestelmän siirtäminen Kelalle ei ainoastaan heikentäisi palvelutasoa vaan olisi yhteiskunnalle selvästi kalliimpaa kuin nykyinen toteutusmalli. Raportti ei myöskään arvioinut sitä, minkälainen rooli ja tehtävä nykyisellä järjestelmällä olisi tulevaisuudessa. Olisiko se edelleenkin pelkästään työttömyystukien maksattaminen vai voisivatko työttömyyskassat laajemminkin tulevaisuudessa osallistua jäsentensä työllisyystilanteen parantamiseen?


Teksti ja lisätiedot:

 

Ville-Veikko Rantamaula

Yksikönjohtaja

040 832 66 82

[javascript protected email address]

@VVRantamaula