TRAL-blogi: Mitä kehysriihen päätökset tarkoittavat tradenomien kannalta?12.4.2018

Maan hallitus linjasi kehysriihessään 10-11.4. useista työelämän ja osaamisen kannalta merkittävistä uudistuksista.

Kuten aina, osa uudistuksista ovat hyviä tai jopa erinomaisia, osa huonoja tai jopa katastrofaalisia. Loput siltä väliltä. Käyn tässä bloggauksessa läpi kehysriihen päätöksiä liittomme ja jäsentemme näkökulmasta.

Kenties kaikkein eniten pöyristyttänyt päätös kehysriihessä oli alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden perusteista luopuminen. Mitä se tarkoittaa? Käytännössä siis jatkossa kenet tahansa vähintään kolme kuukautta työttömänä olleen alle 30-vuotiaan voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen, eikä määräaikaisuuden perusteita tarvitse olla olemassa, kuten nyt on. Jo nyt määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien on vaikeuksia saada esimerkiksi asuntolainaa. Samaan aikaan on oltu huolissaan syntyvyyden laskusta. Tuskin tällä päätöksellä tilannetta parannetaan, kun nuorten epävarmuus omasta tulevaisuudesta lisääntyy.

Jollain tasolla määräaikaisuuden perusteista luopuminen pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksien helpottamisen näkökulmasta on ymmärrettävää, mutta tämä on ollut mahdollista jo viime vuoden alusta lähtien. Tuolloin tuli voimaan uudistus, jossa yli vuoden työttömänä olleen saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteita. Tämän vuoksi kehysriihipäätöstä on vaikea nähdä minään muuna kuin nuorten työntekijöiden syrjintänä. Voisi kuvitella, että perustuslakivaliokunnalla olisi vielä aikanaan sanansa sanottavana uudistuksen suhteesta perustuslain 6 pykälään yhdenvertaisuudesta, vaikka hallituksen mukaan kyse on työsyrjintädirektiivin sallimasta työllisyyspoliittisesta toimesta.

Toinen huolta aiheuttava päätös on henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentäminen alle kahdenkymmenen työntekijän yrityksissä. Päätöstä on perusteltu sen työllistämisvaikutuksilla. Tässä ajatuskulku menee niin, että yritykset uskaltavat palkata enemmän henkilöstöä, kun työntekijän irtisanomista helpotetaan. Samaa perustetta käytettiin esimerkiksi koeajan pidentämisessä, mutta kovin montaa uutta työpaikkaa sen muutoksen ansiosta tuskin syntyi.

TRALin näkökulmasta katsottuna kyseessä on työehtojen merkittävä heikennys, joka on omiaan lisäämään epävarmuutta työelämässä. Suomalainen työelämä kaipaa enemmän avoimuutta, keskustelua, parempaa johtamista sekä yhdessä sopimista. Työelämä ei kaipaa epäluottamusta, kyttäämistä ja sanelua. Irtisanomisperusteiden helpottaminen ei ainakaan lisää luottamusta työpaikoilla. Mahtaakohan tässä käydä niin, että jatkossa työnhakijat hakeutuvat ennemmin yli 20 henkilön yrityksiin?

Kiitosta hallitukselle sen sijaan täytyy antaa aktiivimallin tehtävistä uudistuksista. TRALin jäseniä työttömyyden varalle vakuuttavan IAET-kassan jäsenistä alkuvuoden aikana aktiivimallin ehdot on täyttänyt ainoastaan 33 prosenttia. Jatkossa esimerkiksi TRALin ja muiden akavalaisten liittojen yhteiset, tulokselliset työllistymisprojektit Työnhakuveturi, Uratehdas, Urapurje ja Urasampo laskettaneen jatkossa mukaan aktiivimalliin. Se on huomattava parannus työttömien tradenomien tilanteeseen. Myös työllisyyspalveluiden lisäresursointi muutenkin helpottaa toivon mukaan jatkossa työpaikan löytämistä.

Toinen positiivinen uudistus ovat osaamisen kehittämiseen kohdennettavat lisäpanostukset. Korkeakoulujen rahoitusmalleissa aiotaan lisätä tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa. Parhaimmillaan tämä luo ihan eri mittaluokan tarjontaa myös tradenomeille osaamisen täydentämiseen työuran aikana. Toki mitään huomattavaa, varsinkin ammattikorkeakouluille leikkausten myötä kriittistä, resurssien lisäystä hallitus ei lupaa. Maailman muuttuessa parasta muutosturvaa on osaamisen vahvistaminen. Ilman uudenlaisia toimenpiteitä tällä hetkellä akuuttia yhtäaikaista työvoimapulan ja edelleen huomattavan korkean työttömyyden dilemmaa ei saada ratkaistua.

Lisäksi hallitus päätti kehysriihessä työaikalain uudistamisesta. Kehysriihen tiedotteen perusteella työaikalakiin tulee uusina elementteinä joustotyö ja työaikapankkeja koskeva sääntely. Lain soveltamisala säilyy kattavana, eikä paikallisen sopimisen osuutta olla laajentamasta nykyisestä. Tämän perusteella työaikalakiin ollaan tekemässä varsin maltillisia uudistuksia, eikä pahimmat pelot asiantuntijatyön siirtämisestä työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle ole realisoitumassa. Vielä kuitenkin on odotettava varsinaista esitystä uudesta työaikalaista, jotta sen sisältöä voi kommentoida tarkemmin.

Kaikkein kriittisimmät uudistustarpeet ja toiveet kehysriihelle liittyivät aktiivimallin ehtojen kehittämiseen ja työvoimapalveluiden lisäresursointiin. Näihin kehysriihi toi kaivatun parannuksen. Odotukset lisäpanostuksista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ja indeksileikkauksista luopuminen jäivät vaille katetta. Näihin on välttämätöntä saada korjausliike seuraavissa hallitusneuvotteluissa vuoden päästä! Nuorten syrjintä alle 30-vuotiaiden määräaikaisautomaatilla ja irtisanomisen helpottaminen puolestaan olisivat saaneet jäädä tekemättä.

Teksti ja lisätiedot:

Mikko Vieltojärvi

Erityisasiantuntija, koulutus- ja työvoimapolitiikka, elinkeinopolitiikka

044 534 5294

[javascript protected email address]

@MikkoVielt