Artikkelit

TRAL-blogi: Mikä on erityisen painava syy solmia kilpailukieltosopimus?29.5.2018

Työnantajan ja työntekijän solmimalla kilpailukieltosopimuksella estetään työntekijän siirtyminen kilpailevan yrityksen palvelukseen työsuhteen päättymisen jälkeen.

Kilpailukiellolla estetään myös työntekijää perustamasta omaa kilpailevaa yritystä. Kilpailukieltoehdon solmiminen edellyttää kuitenkin erityisen painavaa syytä.

Työsopimuslaissa on säädetty kolme asiaa, jotka on huomioitava harkittaessa kilpailukieltosopimuksen solmimista. Lain mukaan kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu

1)    liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä; tai
2)    työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta; tai
3)    työntekijän asemasta ja tehtävistä.

Salassapitosopimus suojaa liike- ja ammattisalaisuuksia

Työsopimuslain mukaan yhtenä perusteena kilpailukiellolle voisivat siis olla työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet. Kilpailukieltolainsäädännön voi sanoa olevan tältä osin vanhentunutta, sillä työsopimuksiin sisältyy tänä päivänä pääsääntöisesti salassapitoehto, joka nimenomaan suojaa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Salassapitosopimus on yleensä voimassa pidempään kuin kilpailukielto, joten se on myös työnantajan kannalta parempi instrumentti suojaamaan salassa pidettävää tietoa.

Koulutussopimus suojaa työnantajan järjestämää koulutusta

Työnantajan kustantamien erityisten koulutusten yhteydessä taas on yleistynyt ns. koulutussopimus. Tällä sopimuksella sovitaan siitä, että työnantaja kustantaa työntekijälle erityisen koulutuksen ja jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa esimerkiksi vuoden sisällä koulutuksen päättymisestä, työntekijä maksaa osan koulutuskustannuksista takaisin työnantajalle.

Kilpailukielto on väärä instrumentti suojaamaan työnantajan koulutusinvestointia, sillä se ei estä työntekijää siirtymästä muun kuin kilpailevan yrityksen palvelukseen vaikka heti työnantajan maksaman koulutuksen päätyttyä.

Hyvä henkilöstöpolitiikka suojaa työnantajaa avainhenkilöiden vaihtuvuudelta

Kolmantena perusteena kilpailukiellolle on laissa mainittu sellainen suojan tarve, joka johtuu työntekijän asemasta tai tehtävistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on avainasemassa ja hänen lähdöstään koituisi työnantajalle paljon haittaa.

On varsin vanhakantaista ajatella, että työntekijöitä – erityisesti yrityksen avainhenkilöitä – kannattaisi pitää yrityksessä kiristyksen ja uhkailun keinoin. Nykyisen sääntelyn lähtökohtana on, että työnantaja voi vaatia työntekijältä sopimussakkoa, mikäli hän siirtyy kilpailevan yrityksen palvelukseen. Onneksi tänä päivänä ymmärrämme, ettei yrityksen tulos, varsinkaan asiantuntijatyössä, synny pakotettujen työntekijöiden puurtamisen aikaansaannoksina vaan tyytyväisten ja motivoituneiden työntekijöiden työn hedelminä.

Suuri osa kilpailukielloista perusteettomia

Sen lisäksi, että työsopimuslain perusteet kilpailukiellolle ovat vanhentuneita, kilpailukieltoa käytetään tällä hetkellä varsin laajasti myös tehtävissä, joissa siihen ei ole edes nykyisessä laissa säädettyä erityisen painavaa syytä. Tyypillisiä tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi kirjanpito- ja assistenttitehtävät.

Lisäksi nykyään venytetään käsitettä siitä, mikä on kilpailevaa toimintaa. Kilpailukielloilla estetään esimerkiksi työnantajan asiakkaan palvelukseen siirtyminen, vaikka lähtökohtaisesti työnantajan asiakkaat eivät ole kilpailijoita eikä kilpailukiellon näin ollen tulisi ulottua heihin.

Keskeiset syyt perusteettomien kilpailukieltojen syntymiselle ovat seuraavat:

1) työnantajan ei tarvitse millään tavalla perustella kilpailukiellon tarvetta;
2) työntekijän on työsopimuksen solmimistilanteessa työnantajaa heikommassa asemassa sillä hän voi menettää työpaikan mikäli hän kieltäytyy työnantajan esittämistä sopimusehdoista;
3) perusteettoman kilpailukiellon solmimisesta ei koidu työnantajalle mitään vahinkoa tai seuraamusta.

Miten perusteettomat kilpailukiellot voitaisiin estää?

Jotta kilpailukiellot eivät kohtuuttomasti kuormittaisi ja jäykistäisi työmarkkinoita, tulee perusteettomien kilpailukieltoehtojen solmiminen estää. TRAL esittää tähän ongelmaan kahta ratkaisua:

1) Työsopimuslain perusteet kilpailukiellon solmimiselle tulee päivittää vastaamaan nykypäivää.
Laista tulee poistaa vanhentuneet perusteet (liike- ja ammattisalaisuuksien suoja, työnantajan tarjoama erityinen koulutus) ja kilpailukiellon perusteet tulee päivittää vastaamaan tämän päivän tarpeita.

2) Työnantajan tulisi antaa kilpailukiellon perusteesta kirjallinen selvitys kilpailukieltosopimuksen solmimisen yhteydessä.
Erityisen painavan syyn on tullut olla olemassa jo sopimuksen solmimishetkellä mutta käytännössä syyn olemassaoloa ryhdytään tutkimaan vasta kun työntekijä ryhtyy harkitsemaan työpaikan vaihtamista. Yleensä tämä tapahtuu vasta vuosien päästä kilpailukiellon solmimisesta mikä hankaloittaa huomattavasti sen selvittämistä, oliko erityisen painava syy olemassa työsopimuksen solmimishetkellä. Kun erityisen painava syy selvitettäisiin jo sopimuksen solmimisen yhteydessä, vältyttäisiin monilta epäselvyyksiltä ja turhilta kilpailukielloilta.

Voit tutustua TRALin esittämään kilpailukieltomalliin täällä.


Teksti ja lisätiedot:

 

 

Niina Riipinen

Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä

020 155 8801

[javascript protected email address]