Artikkelit

TRAL-blogi: Kuinka kauan kilpailukielto voi kestää?17.8.2018

Työnantajan ja työntekijän solmimalla kilpailukieltosopimuksella estetään työntekijän siirtyminen kilpailevan yrityksen palvelukseen työsuhteen päättymisen jälkeen.

Kilpailukiellolla voidaan estää myös työntekijää perustamasta omaa kilpailevaa yritystä.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksella voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään 6 kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Voimassaolevan työsopimuslain mukaan edellä mainitut rajoitukset eivät kuitenkaan koske sellaista työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Tällaiselle henkilölle voidaan siis solmia myös 12 kuukautta ylittävä kilpailukieltoehto.

Tällä hetkellä solmittavien kilpailukieltosopimusten kesto on pääsääntöisesti 6 kuukautta ja niihin on liitetty yleensä 1-3 kuukauden irtisanomisaika. Näin ollen työntekijä pääsisi siirtymään saman alan työpaikkaan vasta 7-9 kuukauden kuluttua irtisanoutumisestaan. Kilpailukielto haittaa siis merkittävästi työntekijän  urakehitystä  - erityisesti, jos nykyinen työnantaja ei pysty tarjoamaan mahdollisuutta uralla etenemiseen. Toimialan vaihtaminen taas on usein kohtalokasta, koska vieraalla toimialalla työntekijä ei pysty täysimääräisesti hyödyntämään aiempaa osaamistaan. Tällä on myös merkittäviä kansantaloudellisia seurauksia, kun erityistä asiantuntemusta omaavien työntekijöiden osaamista ei pystytä hyödyntämään täysimääräisesti. Kilpailukieltojen johdosta yritykset eivät pysty palkkaamaan haluamaansa työvoimaa.

Työvoiman liikkuvuus johtaa yleensä siihen, että työntekijät pystyvät etenemään urallaan ja korottamaan palkkatasoaan. Kun työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan, rajoitetaan samalla myös palkkakehitystä ja uralla etenemistä. Kilpailukiellot ovat tällä hetkellä merkittävä työvoiman liikkuvuutta haittaava tekijä ja pidämme  niiden rajoittamista välttämättömänä.

Esimerkki:

  • Saara työskentelee asiantuntijana ja hänen osaamisensa on vahvasti toimialasidonnaista. Saaralla on 3 kuukauden irtisanomisaika sekä 6 kuukauden kilpailukielto. Uuden työsopimuksen solmiminen toisen saman alan yrityksen kanssa ennen irtisanoutumista on käytännössä mahdotonta, koska Saara voisi aloittaa työt vasta 9 kuukauden kuluttua (3kk irtisanomisaika + 6kk kilpailukielto). Tästä johtuen Saara hakeutuu töihin toiselle toimialalle, jossa hänen palkkansa on merkittävästi pienempi eikä hän ole osaamistaan vastaavissa tehtävissä. Kilpailukiellon päätyttyä Saara yrittää hakea oman alansa työpaikkoja mutta työllistyminen on hankalaa, koska hän ei ole osaamistaan vastaavissa tehtävissä.

Kilpailukieltojen enimmäiskestoa rajattava

Kilpailukieltosopimuksille voi edelleen olla tarvetta esimerkiksi tuotekehitykseen liittyvissä työtehtävissä. Kilpailukiellot eivät kuitenkaan voi kohtuuttomasti rajoittaa tällaisissakaan tehtävissä työskentelevien työntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa. Tästä syystä esitämme, että kilpailukiellon enimmäisaika rajataan 3 kuukauteen. Samalla myös kilpailukieltoon liitetyn sopimussakon enimmäismäärä tulisi rajata 3 kuukauteen.

Kuten edellä on todettu, johtavassa asemassa oleville henkilöille voidaan solmia jopa yli 12 kuukautta kestäviä kilpailukieltosopimuksia. Tällaisten henkilöiden kilpailukiellot perustuvat yleensä liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämiseen mutta käytännössä liike- ja ammattisalaisuudet suojataan säännönmukaisesti erillisellä salassapitosopimuksella. Näin ollen johtavassa asemassa olevien henkilöiden yli 12 kuukauden kilpailukielloille ei nähdäksemme ole perustetta ja tämä mahdollisuus tulisi poistaa laista.

Kilpailukieltoajalta maksettava täysi korvaus

Kilpailukiellolla on olennaisia työllistymistä estäviä vaikutuksia. Kilpailukieltosopimukset aiheuttavat merkittävää vahinkoa sekä yksittäisille työntekijöille että laajemmin koko Suomen elinkeinoelämälle. Tällä hetkellä työnantajilla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia rajoitteitta vaatia työntekijöiltä kilpailukieltosopimusta koska perusteettomista kilpailukieltosopimuksista ei aiheudu työnantajille minkäänlaisia seuraamuksia. Pidämme välttämättömänä, että työnantajat kantavat vastuun kilpailukieltosopimusten aiheuttamista seurauksista. Esitämme myös, että työnantajan tulisi maksaa työntekijälle palkkaa vastaava korvaus koko kilpailukieltoajalta.

Voit tutustua kilpailukieltomalliimme täällä.

Aiemmat blogit kilpailukieltosopimuksista:
Mikä on erityisen painava syy solmia kilpailukieltosopimus?
Kilpailukieltojen perusteeton käyttö saatava kuriin


Teksti ja lisätiedot:

Niina Riipinen

Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä

020 155 8810

[javascript protected email address]