Artikkelit

TRAL-blogi: Henkinen työsuojelu korostuu työsuojeluvaltuutetun roolissa asiantuntijayhteisöissä9.10.2018

Työsuojeluvaltuutettu mielletään helposti henkilöksi, joka valvoo fyysistä työturvallisuutta. Tärkeämmäksi asiantuntijatyössä nousee kuitenkin usein henkinen työsuojelu.

Vaikka fyysisen työturvallisuuden valvominen on tärkeää myös asiantuntijatyössä, monipuolistuvassa ja muuttuvassa työelämässä henkiseen työsuojeluun on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Tämä näkyy myös työsuojeluvaltuutetun roolissa. Henkisen työsuojelun piirissä ovat muun muassa epäasiallinen kohtelu, syrjintä, häirintä ja psykososiaaliset kuormitustekijät.

Työsuojeluvaltuutettu auttaa ongelmatilanteissa ja huomioi kehittämiskohteita

Työsuojeluvaltuutetun tehtävässä tärkeintä on tehdä itsensä helposti lähestyttäväksi ja kertoa muille työyhteisön jäsenille, mitä työsuojelulla asiantuntijatyössä tarkoitetaan. Tämä on tärkeää siksi, että asiantuntijat osaisivat kertoa kohtaamistaan ongelmista oikealle henkilölle, jotta asia saadaan vietyä eteenpäin ja siihen voidaan ajoissa puuttua.

Laissa määritellään työsuojeluvaltuutetun tehtäviksi perehtyminen työpaikan työympäristön ja työyhteisön turvallisuuteen sekä terveyteen liittyviin asioihin. Työsuojeluvaltuutetun rooliin kuuluu kannustaa myös muita työntekijöitä kiinnittämään huomiota edellä mainittuihin seikkoihin ja tekemään niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Työsuojeluvaltuutetun tehtävän keskeinen osa on välittää kehittämisen kohteita ja parannusehdotuksia työnantajalle yhteistoimin eteenpäin vietäviksi. 

Työsuojeluvaltuutettu toimii yhteistyössä koko työyhteisön kanssa

Paraskaan työsuojeluvaltuutettu ei kuitenkaan voi yksin tehdä ihmeitä. Työstä johtuvia ongelmia ei pysty ratkaisemaan yksin eikä työsuojeluvaltuutettu voi hoitaa esimiehen tai HR:n tehtäviä heidän puolestaan. Työsuojeluvaltuutettu ei voi toimia selvännäkijänä ja ennustaa ongelmien aiheuttajia tai olla tietoinen kaikista työyhteisössä kytevistä ongelmista. Sen vuoksi työsuojeluvaltuutetun kannattaa kysyä työyhteisöltä säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain tai pari kertaa vuodessa, mitkä asiat työssä aiheuttavat stressiä, liiallista kuormitusta, työmotivaation laskua ja turvallisuusriskejä.

Yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää, että koko työyhteisö toimii yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun kanssa ja että yksittäiset työntekijät tuovat kohtaamansa henkilökohtaiset ongelmat esiin. Esimerkiksi häirintätapaukset ovat asianosaisille todella hankalia. Erityisen vaikealta häirinnästä kertominen voi tuntua silloin, jos häiritsijänä on oma lähiesimies. Tällaisessa tilanteessa asia kannattaa ottaa puheeksi työsuojeluvaltuutetun kanssa. Hänen kanssaan tilannetta saa purettua ja häirinnän uhri saa olkapään, johon tukeutua ja jonkun, jonka kanssa miettiä miten asiassa edetään. Kaikissa henkiseen työsuojeluun liittyvissä asioissa on olennaista, että ongelmat nostetaan esille. Ainoastaan siten niihin voidaan puuttua.

Työsuojeluvaltuutetun on tärkeää olla mukana myös varhaisen välittämisen mallin luomisessa, työpaikan riskien arvioinnissa, henkilöstökyselyjen toteuttamisessa ja sairauspoissaoloseurannassa. Käsittelemme näitä aiheita tarkemmin toisessa lähiaikoina julkaistavassa blogissa.

Faktaa työsuojeluvaltuutetusta:

Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää. Lisäksi työnantajan edellytetään antavan tarvittaessa tietoa työntekijöille heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen tai niihin liittyviin koulutuksiin osallistuminen ei saa aiheuttaa kustannuksia tai ansionmenetyksiä työsuojeluvaltuutetulle itselleen. Työsuojeluvaltuutetulla on myös työsopimuslain perusteella sen määrittelemä irtisanomissuoja.

Teksti ja lisätiedot:

Joonas Kopra

Asiantuntija

050 407 4876

[javascript protected email address]

@joonaskop