Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle

Yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Myös Tradenomeihin tulevien yhteydenottojen perusteella kyseessä on hälyttävän yleinen ilmiö.

Työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneet kärsivät muita enemmän psyykkisistä ja somaattisista oireista, kuten univaikeuksista, stressistä, keskittymisvaikeuksista ja masennuksesta. Yksilöille aiheutuvan kärsimyksen lisäksi kiusaaminen on myös kallista. Työterveyslaitoksen mukaan yhden pitkittyneen kiusaamistapauksen hintalappu voi olla yli 30 000 €. Yksi sairaslomapäivä maksaa noin 350 €. 

Miten nollatoleranssi saavutetaan?

• Käynnistetään kansallinen Kiva työpaikka-hanke, jolla lisätään työhyvinvointia. Hankkeessa hyödynnetään Kiva koulu-hankkeen kokemuksia. 
• Työnantajan on laadittava toimenpidesuunnitelma henkisen työsuojelun edistämiseksi osana työsuojelun toimintaohjelmaa. Suunnitelma laaditaan yhdessä henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kanssa. 
• Työterveyshuollolle on määrättävä raportointivelvollisuus työsuojeluviranomaisille, mikäli herää epäilys organisaation sisällä esiintyvästä laajamittaisesta epäasiallisesta kohtelusta. 
• Työsuojeluviranomaisen on voitava määrätä laiminlyönnistä uhkasakko nykyistä aiemmassa vaiheessa ja sen asettamisesta on tehtävä velvoittavaa. 

Mikä on kiusaamista?

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan ohimenevä huono käytös muuttuu kiusaamiseksi, kun asiaton ja loukkaava kohtelu on toistuvaa, systemaattista ja jatkuvaa. Kiusaamista voi olla mm. työyhteisöstä eristäminen, mustamaalaaminen ja perusteeton arvostelu. 

Kiusaamisesta tulee erottaa vastuuton työkäyttäytyminen, joka voi tarkoittaa esimerkiksi omavaltaista käytöstä tai muiden työn vähättelyä. 

Kiusaamisen määrittely ja tunnistaminen on usein hankalaa ja kiusatuksi tuleminen on subjektiivinen kokemus. Jokaisen työpaikan tavoitteena on silti oltava nollatoleranssi kiusaamiselle.