Yhteiskuntasopimus kaatui tavoiteasetteluun

21.8.2015

Toiveet yhteiskuntasopimuksen toteutumiseksi haudattiin torstaina pääministeri Sipilän ilmoitettua neuvotteluiden päättymisestä. Akavalta yritystä sopimuksen syntymiseksi olisi edelleen ollut. Ennalta määrätty viiden prosentin yksikkötyökustannusten alentamistavoite kuitenkin kaatoi neuvottelut. Tradenomiliitto TRAL olisi ollut valmis aloittamaan neuvottelut, mikäli asialista olisi ollut tasapainossa. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen tavoiteasetteluun kuvastaa tilanteen hankaluutta.

- Neuvottelujen päättäminen ennenaikaisesti tuntuu suoraan sanoen järjettömältä, kun kaikki osapuolet tunnustivat sen tarpeellisuuden ja Saloniuskin uskoi neuvottelujen jatkolle varsinaisten asioiden osalta olleen edellytyksiä, sanoo TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen. – Vaikuttaa siltä, että prosessille ennalta asetettu tavoite ajoi lopputuloksen edelle. Toisaalta tiedossa ollut keinovalikoima yksikkökustannusten kaventamiseksi oli palkansaajan näkökulmasta todella lohduton, Aaltonen jatkaa.

Neuvottelupöydällä olleet keinot olisivat heikentäneet merkittävästi palkansaajien työehtoja sekä ostovoimaa. Tästä huolimatta palkansaajat olivat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, mikäli jatkoneuvotteluiden asialistalla olisi ollut myös palkansaajapuolen tavoitteita. Neuvotteluprosessin aikana eniten julkisuudessa keskusteltiin työnantajien tavoitteista, kuten työajan pidentämisestä sekä palkkojen alentamisesta.

- Päivittäisen työajan pidentäminen noin 20 minuutilla ei lisää tuottavuutta tai kilpailukykyä. Jos tuotteemme tai palvelumme eivät mene maailmalla kaupaksi, tilanne ei parane sillä, että niitä tehdään kappalemääräisesti enemmän, huomauttaa Aaltonen. - Tärkeää olisi keskustella siitä, miten saamme liiketoimintaosaamista lisää kaikille toimialoille, hän jatkaa.

Sopimuksen syntymiselle oli suuret odotukset, mutta toteutuessaankin vaikutukset olisivat näkyneet vasta vuosien kuluttua. Lyhyellä tähtäimellä työttömyys olisi lisääntynyt kummassakin vaihtoehdossa. Työajan pidentäminen olisi heti synnyttänyt yrityksissä tarpeen vähentää vastaava määrä työvoimaa ja mahdolliset positiiviset vaikutukset työllisyyteen olisivat ilmenneet vasta pidemmän ajan kuluttua. Palkkojen alentaminen puolestaan olisi heijastunut suoraan palvelusektoriin.

- Tradenomikunnan työttömyysluvut ovat olleet merkittävässä kasvussa ja tilanne on tälläkin hetkellä erittäin vakava, toiminnanjohtaja Mika Varjonen sanoo. - Millä tahansa tavalla suoritettu palkkojen leikkaus olisi vaikuttanut negatiivisesti ostovoimaan ja sitä kautta meille merkittäviin aloihin kuten kaupan alaan ja palvelualoihin, puhumattakaan valtion verotuloista, muistuttaa Varjonen.

- Maltillisista palkkaratkaisuista huolimatta viime vuosina on nähty massiivisia irtisanomisia suuria voittoja tahkoavilta yrityksiltä esimerkiksi finanssialalla ja tämä osoittaa sen, etteivät työnantajat sitoudu millään lailla yhteisiin sopimuksiin, sanoo toiminnanjohtaja Varjonen. – Minkäänlaista vakuutta ei saatu siitä, että tämänkään sopimuksen myötä nykyiset työpaikat säilyisivät tai uusia syntyisi, jatkaa Varjonen.

Työmarkkinoilla tehdään jatkossakin sopimuksia ja lainsäädäntöä uudistetaan. Tärkeintä olisi aloittaa työaikalain uudistamisesta. Työtä tehdään tehdastyön tarpeisiin laaditulla sääntelyllä, vaikka työelämä on muuttunut merkittävästi voimassaolevan työaikalain säätämisen jälkeen. Neuvotteluissa esillä ollut työaikapankkimalli pitäisi TRAL:n mielestä mahdollistaa kaikilla toimialoilla välittömästi.

Lisätiedot:

Niko Aaltonen, puheenjohtaja
p. 040  512 2836

Mika Varjonen, toiminnanjohtaja
p. 040 001 69 00