Ajankohtaista

Poliittiset lakot 3.10.1.10.2018

Huhtikuun kehysriihessä maan hallitus päätti  työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamisesta. Tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Perusteena muutokselle on esitetty työllistämiskynnyksen alentamista sekä tuottavuuden lisäämistä pk-yrityksissä. Useat ammattiliitot ovat ryhtyneet järjestöllisiin toimenpiteisiin, jotka asteittain laajenevat, mikäli hallitus ei lopeta lakiuudistuksen valmistelua.

TRAL vastustaa lakiesitystä, joka asettaisi eri asemaan niin työntekijät kuin yrityksetkin koosta riippuen. Lisäksi lukuisten asiantuntijoiden arviot lakiesityksen työllistävistä vaikutuksista ovat olemattomat. Mielestämme lakiesityksen valmistelu on lopetettava välittömästi. Työllisyyden kasvu on tärkeä tavoite, josta kaikki ovat yhtä mieltä. Työpaikkoja luodaan investointeja lisäämällä, tki-panostuksilla sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostamisella.

TRAL ei kuitenkaan osallistu muiden ammattiliittojen suunnittelemiin toimenpiteisiin millään toimialalla. Muiden liittojen toimet, kuten ylityökiellot tai poliittiset lakot eivät siis koske TRALin jäseniä.

Mistä lakiesityksessä on kyse?

Hallitus haluaa helpottaa työllistämisen parantamiseksi alle 20 henkilön yrityksessä työskentelevien irtisanomissuojaa. Hallitus pyysi asiantuntijalausuntoja asiasta ja niissä arvioidaan uudistuksen työllisyysvaikutukset olemattomiksi. Ekonomistit ovat keskenään erimielisiä myös uudistuksen vaikutuksista tuottavuuteen. Uudistustarvetta on myös perusteltu työntekijöiden liikkuvuuden lisäämisellä.

Mielestämme näihin ongelmiin huomattavasti nopeampi keino olisi kilpailukieltosopimuksia koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tällä hallituskaudella on jo työllisyyden parantamisen nimissä pidennetty koeaikaa neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja lyhennetty työnantajien takaisinottovelvollisuutta.

Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt vastustavat uudistusta, kuten myös Akava sekä neuvottelujärjestömme Julkisalan korkeakoulutetut JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN kannanotoissaan. Mielestämme lakiesityksen valmistelu on lopetettava kokonaan.

Miksi vastustamme lakimuutosta?

Esitetty uudistus asettaa eriarvoiseen asemaan niin työntekijät kuin yrityksetkin riippuen niiden koosta. Esitys lisää epävarmuutta työpaikoilla, eikä se voi olla vaikuttamatta myöskään yritysten kilpailutilanteeseen. Lisäksi asiantuntijat ovat arvioineet uudistuksen työllistämisvaikutukset olemattomiksi. Myöskään mitkään kansainväliset selvitykset eivät tue käsitystä siitä, että irtisanomissuojan heikentäminen lisäisi työllisyyttä tai tuottavuutta.

Työntekijän kannalta esityksen toteutuminen tarkoittaisi paitsi yhdenvertaisuuden vaarantumista, myös monta työsuhteen ehtoihin vaikuttavaa juridista heikennystä. Erityisen paljon huolta herättää ns. ”pärstäkertoimen” mukaan tehtävien irtisanomisten lisääntyminen.

Nykyiselläänkin Suomessa irtisanominen on verrattain helppoa ja halpaa verrattuna moneen muuhun maahan, vaikka toisenlaistakin kuvaa asiasta on yritetty luoda. Erityisen helppoa Suomessa on OECD:n mittareiden mukaan tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen, joka on jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vaikeampaa kuin meillä.

TRALin jäsenistä vajaa 30 prosenttia työskentelee alle 20 henkilön yrityksissä. Jokainen jäsen on meille tärkeä ja tämän uudistuksen läpimeno avaisi portteja laajemmin muille työsuhteen ehtojen heikentämiselle myös muissa yrityksissä ja toimialoilla.

Tutustu myös aihetta käsittelevään blogiimme.

Miten laki muuttuisi irtisanomissuojan osalta?

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työntekijästä johtuva tai hänen henkilöönsä liittyvä irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa perustetta. Tällaisena perusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Esitetyn muutoksen mukaan alle 20 työntekijän yrityksissä irtisanomisperusteena pidettäisiin myös edellä säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa, eikä työsuhteen jatkamista tästä syystä voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.

Edelleen voimassa olevan lain mukaan työnantajan on kuultuaan työntekijää ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Nyt esitetyn muutoksen mukaan alle 20 työntekijän yrityksissä ei olisi enää edellä mainittua velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa työntekijää muuhun työhön.

Käytännössä siis työsuhteen henkilöperusteinen irtisanominen tapahtuisi lähes samoilla perusteilla kuin työsuhteen purkaminen koeaikana.

Mitä muita vaikutuksia uudistuksella olisi työntekijälle?

Karenssi
Henkilöön liittyvillä perusteilla irtisanotuille työntekijöille määrätään työttömyysturvaan 90 päivän karenssi, jonka ajalta ei makseta työttömyyskorvausta. Irtisanomisperusteiden keventäminen johtaa työntekijöiden eriarvoistumiseen, mikä näkyy myös karenssissa. Jos kaksi työntekijää irtisanotaan samalla perusteella, toinen pienestä ja toinen suuresta yrityksestä, ja molemmat irtisanomiset riitautetaan, toiselle tulee karenssi ja toiselle ei.

Irtisanottujen mahdollisuus uudelleentyöllistymiseen
Henkilöön liittyvillä perusteilla tehty irtisanominen on asia, joka aina hankaloittaa työntekijän uudelleentyöllistymistä. Todennäköisesti tällaiset irtisanomiset johtaisivat pitkittyneeseen työttömyyteen ja erityisesti iäkkäämpien irtisanottujen kohdalla uudelleentyöllistyminen voisi olla mahdotonta.

Kilpailukiellot
Työmarkkinoilla on muodostunut käytäntö, jonka mukaan työsopimuksiin liitetään lähes poikkeuksetta kilpailukielto, joka on voimassa 6 kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Työnantajasta johtuva syy on käytännössä irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Jos taas työsuhde irtisanotaan työntekijästä johtuvasta syystä, kilpailukielto jää voimaan.

Sen lisäksi, että työntekijä voitaisiin irtisanoa aiempaa helpommin, hänelle siis jäisi myös voimaan työsuhteen päättymisen jälkeinen 6 kuukauden kilpailukielto.
 
Mielenilmaukset ja poliittiset lakot
Vaikka vastustamme lakiesityksen valmistelua, emme ole mukana mielenilmauksissa. SAK:laiset liitot sekä muutamat muut (mm. Tehy, Super, Pro ja Talentia) julistivat syyskuusssa ylityökiellot. Lisäksi joukko muita liittoja (mm. OAJ, Insinööriliitto, ERTO) harkitsevat järjestöllisiä toimia ellei hallitus lopeta lakiesityksen valmistelua. Toimet kohdistuvat Suomen hallitukseen, eivät työnantajiin. Kyseessä ovat poliittiset työtaistelutoimet, jotka ovat laillisia.

Teollisuusliitto ja ammattiliitto Pro aloittivat 17.9. ylityökiellot laajalti teollisuudessa. Nämä liitot sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ilmoittivat poliittisista lakoista tietyissä toimialojensa yrityksissä  3.10. kello 00.00 ja torstain 4.10. kello 00.00 välisenä aikana.

Voinko osallistua toisten liittojen järjestämiin mielenilmauksiin 3.10.?
Ylitöiden osalta TRALin jäsenet toimivat kuten muulloinkin; ylitöiden tekeminen edellyttää aina työntekijän suostumusta.

Poliittinen lakko ei koske TRALn jäseniä. Jäsenemme pitäytyvät  lakkojen aikana omissa tehtävissään. Lakkoavustusta maksamme ainoastaan siinä tilanteessa jäsenillemme, mikäli henkilö kokee olevansa työpaikan tilanteen perusteella pakotettu osallistumaan työtaisteluun. Avustuksen taso on sama kuin mitä poliittisen lakon järjestävät liitot maksavat jäsenilleen

Avustusta haetaan sähköisen lomakkeen kautta lakon jälkeen viimeistään 14.10.2018 kello 17.00 mennessä. Sen jälkeen toimitettuja avustushakemuksia emme käsittele. Avustus on veronalaista tuloa ja se maksetaan viimeistään 19.10.2018 mennessä ilmoittamallesi pankkitilille.

Lakkoavustuslomake
Täytä lomake huolellisesti!

Mielenilmaukset ovat poliittisia ja ne ovat laillisia. Työntekijää ei voi irtisanoa sen perusteella, että tämä on osallistunut poliittiseen työtaisteluun. Työntekijään ei voida kohdistaa työehtosopimuksen voimassa ollessa toimeenpantuun poliittiseen työtaisteluun osallistumisen johdosta muita negatiivisia seurauksia kuin palkan pidättäminen työtaistelun ajalta. Tämä ei kuitenkaan päde virkamiehiin, joilla ei ole oikeutta osallistua poliittisiin työtaisteluihin.

Mistä lisätietoja?

Viestimme tilanteen kehittymisestä jäsenillemme uutiskirjeillä sekä kaikissa sähköissä kanavissamme, joita kannattaa seurata. Lisäksi työpaikallasi sinua auttavat YTN:n ja JUKOn luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä TRALin asiantuntijat.


Lisätiedot:
 

Elin Blomqvist-Valtonen

Asiantuntija

040 775 3040

[javascript protected email address]

@blomqvist_elin

Joonas Kopra

Asiantuntija

050 407 4876

[javascript protected email address]

@joonaskop