Mitä hallituksen muutosesitykset käytännössä tarkoittavat?

Hallituksen muutosesitykset merkitsevät perustuslaillisia ongelmia

Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.

Loppiainen ja helatorstai ovat kirkkolain 4:3§:n mukaisia kirkollisia juhlapäiviä. Arkipyhiksi sanotaan juhlapäiviä, jotka yleensä sijoittuvat muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaiksi.

Useissa työehtosopimuksissa on sovittu erikseen arkipyhäkorvauksista. Jos loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi, vaikuttaa se arkipyhäkorvauksiin.

Vuosityöaika pitenee kahdella päivällä tai palkka vastaavasti alenee. Vaihtoehtoisesti arkipyhinä ollaan töissä tai korvataan työaika esim. lauantaina. Jos kuukausipalkkainen ei tee palkattomia arkipyhiä sisään, lasketaan kyseiselle kuukaudelle palkka kuukauden todellisten työpäivien mukaan.

Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2-9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.

Jos alalla ei ole työehtosopimusta, sovelletaan työsopimuslakia:

 Työsopimuslain 2:11§: Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

 Esityksen mukaan sairasajalta saisi palkkaa 80 % kahdeksan päivän ajan, minkä jälkeen saa KELA:n päivärahaa. Epäselvää tässä vaiheessa on, mitä esitys tarkoittaa alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa.

 Työehtosopimuksissa on sovittu palkallisesta sairasajasta. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on sovittu siitä, että sairastuessa on oikeus saada palkkansa luontoisetuineen normaalin suuruisena ja katkeamatta. Palkallisen sairasajan pituus on 4 viikkoa - 3kk. Mikäli muutos tulisi, olisi siis ensimmäinen sairaspäivä palkaton ja päiviltä 2-9 maksettaisi 80 % palkasta. Sen jälkeen lienee tarkoituksena työehtosopimuksen mukainen palkka työehtosopimuksessa sovitun ajan.

Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin.

Työaikalaki 22§: ... vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.

Työaikalaki 33§: ...sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka.

Muutoksen jälkeen siis vuorokautisen ylityön osalta kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta saisi 25 %:lla korotetun palkan ja seuraavilta 50 %:lla korotetun palkan. Viikoittaisesta ylityöstä saisi (tyypillisesti lauantaina) saisi 25 %:lla korotetun palkan.

Sunnuntaikorvaus tippuu 100 prosentista 75 prosenttiin.

Joissain työehtosopimuksissa (esim. Tietotekniikan palveluala) on sovittu nykyistä lakia paremmista ylityökorvauksista. Jos muutos toteutetaan lakiteknisesti siten, että maksimiylityökorvaus lasketaan puoleen nykyisestä lakitasosta, niin silloin em. aloilla ansion alenema on merkittävästi suurempi kuin korvaustason puolittuminen.

Työntekijöiden halukkuus ylitöiden tekemiseen vähenee, koska taloudellinen kannuste siihen vähenee. Työntekijöillä ei ole velvollisuutta tehdä ylityötä. Positiivinen seuraus tästä voi olla se, että työnantaja joutuu lisäämään työvoimaa, mikä parantaa työllisyyttä.

Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään.

Kuntien ja valtion työehtosopimusten mukaan työntekijällä on oikeus 38 lomapäivään, kun työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on vähintään 15 vuotta. Vuosiloma siis lyhenisi 8 lomapäivää.

Yksityissektorin työehtosopimuksista ainakin rahoitusalan työehtosopimuksessa on sovittu 3 lomapäivän kuukausikertymästä vähintään 10 v työsuhteen jälkeen (36 lomapäivää). Loma lyhenisi siis 6 lomapäivää.

Vuosilomalain 33§: Laissa säädettyä pidempi vuosiloma

Työehtosopimukseen perustuvaan, laissa säädettyä pidempään vuosilomaan sovelletaan tämän lain vuosilomapalkkaa ja -korvausta koskevia säännöksiä, jollei sopimuksesta muuta ilmene.

Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta.

Vaikutusta työllisyyteen ei ole tiedossa.

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.

Palkka ei siis vastaa omaa palkkaa vaan yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa. Ei ole kerrottu miten tämä toteutetaan, tapahtuuko irtisanomisajalla, työajalla ja kenen toimesta. Ostaako työnantaja palvelun vai arvioidaanko vain jonkun työllistymisvalmennuksen arvo?

Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.

Tällä hetkellä työterveyshuollon palvelut päättyvät pääsääntöisesti työsuhteen päättyessä, ellei yt-neuvotteluissa ole sovittu pidempää aikaa työterveyshuollon palveluille. Työterveyshuollon tasolle ja laajuudelle ei ole täsmällisiä vähimmäismääräyksiä. Tason tulisi olla vähintään vastaava, kuin työsuhteen aikana.

Perhevapaakustannusten tasaaminen

Nuorten naisten työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella.

Saattaa edesauttaa nuorten naisten työllistymistä mutta palkkaan tai tiettyyn prosenttiin sidottu korvaus voisi YTN:n aloilla olla toimivampi kuin euromäärään sidottu kertakorvaus. Rahoitus? Nähtäväksi jää, kohdistuuko perhevapaalle jääviin myöhemmin etuusleikkauksia esim. vuosilomiin liittyen.

Esitykset on valtioneuvoston kanslian sivujen mukaan tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä, joka on voimassa seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa. Kielletäänkö kaikki paremmin sopiminen vai onko kiellettyä ainoastaan valtakunnallisella työehtosopimuksella paremmin sopiminen, jolloin olisi mahdollista sopia paremmin paikallisesti ja työsopimuksella?

Pakottavuudesta seuraisi, että niiltä osin kuin työehtosopimuksessa on sovittu viittaamalla kulloinkin voimassa olevan lain säännöksiin, sopimukset muuttuvat automaattisesti vastaamaan lain muuttunutta sisältöä. Jos pakottavuus ulottuu koskemaan myös paikallisia sopimuksia, seuraus on sama kuin edellä. Sopimusten sisältö muuttuu lain muutosta vastaavasti.

Tällöin työntekijät todennäköisesti joutuvat harkitsemaan, onko muuttunut sopimus enää tarkoituksenmukainen heidän kannaltaan ja jos päätyvät siihen, että ei, luultavasti irtisanovat sopimuksen. Tällöin työnantaja menettää paikallisesta sopimuksesta mahdollisesti koituneet edut, joilla on kompensoitu esim. parempia ylityökorvauksia tai sairausajan palkkaetuja arkipyhäkorvauksia jne. Työnantajalle lainmuutoksesta aiheutuvat edut voivat tällöin jäädä vähäisiksi ja tietyissä tapauksissa jopa heikentää tilannetta nykyisestä myös työnantajan kannalta.

Kaikkein ongelmallisin tilanne on käsillä silloin, jos pakottavuus ulotetaan myös yksittäisiin työsopimuksiin. Niiltä osin kuin arkipyhistä, ylityökorvauksista ja sairausajan palkasta on sovittu yksittäisen työntekijän työsopimuksessa, työsuhteen ehtojen jälkikäteen tapahtuva muuttaminen vaatii käsityksemme mukaan, että muutos toteutetaan perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska muutoksella puututtaisiin omaisuuden suojaan sekä ilmeisesti myös sopimusvapauden perustana olevaan henkilökohtaiseen vapauteen takautuvasti. Erityisen ongelmallisia ovat sopimukset, joissa on sovittu osana palkkaa maksettavasta kiinteästä ylityökorvauksesta, koska näissä tapauksissa muutos merkitsee suoraa palkanalennusta.

Jos maksimipakottavuus koskee myös yksittäisiä työnantajan ja työntekijän välisiä sopimuksia, niin silloin työnantaja ja työntekijä eivät voi tapauskohtaisestikaan sopia paremmista korvauksista, jollei tätä koskevaa poikkeusta oteta lakiin.