TRAL-blogi: Visiosta toiminnaksi - miten maailman osaavinta työvoimaa Suomeen?23.11.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 24.10. korkeakoulutuksen ja tutkimuksen suuntaa vuodelle 2030 linjaavan vision. Kommentoimme visiota tuoreeltaan tarpeelliseksi ja oikeansuuntaiseksi.

Kommentoimme visiota tuoreeltaan tarpeelliseksi ja oikeansuuntaiseksi. Kuten totesimme, visio on kuitenkin vasta ensimmäinen askel Suomen korkeakoulutuksen suunnan määrittelyssä. Seuraavaksi katseet kääntyvät vision toteuttamista ohjaavan tiekartan valmisteluun.

Korkeakouluvisiossa innostavinta on maailman osaavimman työvoiman tavoitteleminen. Suomi ei voi menestyä ilman osaamista, eikä osaaminen säily ilman jatkuvaa uuden oppimista. Tutkinnon tuottaman osaamisen puoliintumisaika lyhenee jatkuvasti teknologian kehittyessä. Tämä asettaa valtavasti paineita niin yritysten henkilöstökoulutuksen kuin  korkeakoulujärjestelmän piirissä tapahtuvan lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämiselle.

Väitän, että kymmenen vuoden päästä työmarkkinoilla ei ole asiantuntijaa, joka ei hyödynnä tekoälyä omassa työssään. Kuitenkaan aika harva nykypäivän työelämän asiantuntijoista on saanut opintojensa aikana tekoälyn hyödyntämiseen liittyvää osaamista. Miten ja mistä työelämän asiantuntijat sitten saavat uutta, vaikkapa tekoälyyn liittyvää, osaamista? Tähän kysymykseen vastaamisen pitäisi olla korkeakouluvisioon liittyvän tiekarttatyön ytimessä.

Osaamisen jatkuva päivittäminen on vihdoin aika viedä vision tiekartassa juhlapuheista käytäntöön. Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän on jatkossa pystyttävä vastaamaan työelämässä olevien, työttömien ja työttömyysuhan alaisten korkeakoulutettujen osaamisen kehittämisen tarpeisiin huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Korkeakoulujen rahoitusmallien on ohjattava korkeakouluja luomaan kokonaan uudenlaisia osaamiskokonaisuuksia työuran aikaisen osaamisen ylläpitämiseen ja päivittämiseen. Näiden opintojen sisältöjen, laajuuden, järjestämistavan ja pedagogiikan on lähdettävä nimenomaisesti työelämän ja työuralla olevien tarpeista.

Opintojen sisällön on oltava kaiken muun korkeakoulutuksen tapaan laadukasta ja viimeisimpään tutkimukseen perustuvaa. Tämän sisällön täytyy myös linkittyä opiskelijan sen hetkiseen, tai tulevaisuuden toiveissa olevaan työhön. Näin opinnoista saadaan hyötyä sekä opiskelijalle että hänen työnantajalleen. Opintokokonaisuuksien laajuudet voivat vaihdella opiskelijan tarpeiden mukaan huomattavasti. Yhdelle uusi tutkinto kokonaan toiselta alalta on välttämätön, kun toiselle riittää tietyn, spesifin kokonaisuuden opiskelu.

Osaamisen päivittämisen ei tarvitse olla maksutonta, mutta sen on oltava kaikkien saatavilla. Maksut eivät saa nousta niin korkeiksi, että niistä muodostuu este kouluttautumiseen. Täydennyskoulutuksen rahoittamista olisikin syytä pohtia kokonaan uudella tavalla. Vuonna 2012 julkaistu koulutustiliselvitys antaa hyvän pohjan rahoituksen jatkokehittämiselle.

Vision valmistelussa sidosryhmien, henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen seminaarien ja verkkoaivoriihien muodossa oli erittäin edistyksellistä. Samaan ei olla ainakaan toistaiseksi päästy tiekartan pohdinnan kanssa. Toivon mukaan ensi viikon korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari on pelkkä lähtölaukaus tiekartan luomiselle ja myös sidosryhmät pääsevät aidosti vaikuttamaan.


Teksti ja lisätiedot:

Mikko Vieltojärvi

Erityisasiantuntija, koulutus- ja työvoimapolitiikka, elinkeinopolitiikka

044 534 5294

[javascript protected email address]

@MikkoVielt