TRAL-blogi: Parempaa korkeakoulutusta visioimassa18.8.2017

Parhaillaan käynnissä olevassa korkeakoulutuksen visiotyössä on tarkoitus määritellä Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila vuoteen 2030.

Visiota on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen ja eri sidosryhmien tiiviissä yhteistyössä. Visiota pohtineeseen verkkoaivoriiheen on jätetty tuhansia vastauksia. Valmista on tarkoitus tulla niinkin pian kuin syyskuussa 2017.

Useat tahot, TRAL mukaan lukien ovat jo pitkään vaatineet tulevaisuuden visiota korkeakoulutukselle. Viimeisten vuosien rahoitusleikkaukset ovat kohdelleen kaltoin erityisesti ammattikorkeakouluja, ja visiolta toivotaankin ammattikorkeakoulukentällä uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Antaako valmisteilla oleva visio sitten katetta toiveille paremmasta tulevaisuudesta?

Jos visiotyöltä on odottanut lupausta rahoituksen reippaasta lisääntymisestä, niin visiotyöpajojen ja verkkoaivoriihen perusteella joutuu kyllä pettymään. Lupausta merkittävistä lisäpanostuksista korkeakoulutukselle saa materiaaleista etsiä kissojen ja koirien kanssa - ja silti se jää löytämättä. Talouden pitkään jatkunut taantuma, odotukset hitaasta kasvusta tulevaisuudessa ja vääjäämättä lisääntyvät terveysmenot väestön ikääntymisen myötä vaikuttavat siihen, että korkeakoulut joutuvat jatkossakin taistelemaan oman rahoituksensa puolesta. Toivottavasti ammattikorkeakoulut onnistuvat varainkeruussa ja jatkossa myös lahjoitusten kautta kertyvä pääoma tuo aidosti lisää rahaa koulutuksen kehittämiseen. Muutoin visio on tiivistymässä kahden kokonaisuuden ympärille: 1) enemmän osaajia ja uudenlaista osaamista sekä 2) yhteistyön kulttuurilla edelläkävijyyttä.

Tavoitteena on korkeakouluttaa puolet ikäluokista. Suomi elää nyt ja tulevaisuudessa osaamisesta. Suomessa on varmasti tarvetta lisätä korkeakoulutettujen määrää joillain aloilla. Samalla on kuitenkin äärettömän tärkeää huomioida, että jo nyt meillä on aloja, joille koulutetaan jatkuvasti työmarkkinoiden kysyntään nähden liikaa ihmisiä. Esimerkiksi tradenomien koulutusmääriä pitäisi lisäämisen sijaan mieluummin vähentää. TRAL:n omien jäsentutkimusten lisäksi mm. opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä julkaistussa ehdotuksessa laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin kiinnitetään huomiota tradenomien muita korkeakoulutettuja heikompaan laadulliseen työllistymiseen.  

Sinänsä tärkeän korkeakoulutettujen määrän sijaan on keskityttävä opintojen aikana syntyvään osaamiseen. Visiossa ollaan painottamassa mm. osaamisen laaja-alaisuutta, innovatiivisuutta ja luovuutta. Näiden painotusten kanssa on mahdotonta olla eri mieltä, mutta kansainvälistyvässä maailmassa ei voi olla korostamatta vieraiden kielten osaamisen tärkeyttä. Laadukas kielten opetus on toki koko koulutusjärjestelmän vastuulla, mutta korkeakoulujen rooli kielten opetuksessa on niin merkittävä, että se ansaitsisi tulla erikseen mainituksi myös visiossa. Liikaa ei voi korostaa myöskään liiketoimintaosaamisen tärkeyttä myös muissa kuin kaupallisten alojen tutkinnoissa.

Yhteistyön kulttuurilla edelläkävijyyttä –tavoitekokonaisuus sisältää paljon asiaa yhteistyöstä, kansainvälistymisestä sekä laadusta. Korkeakoulujen profiloitumisen vahvistaminen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ovat visiolta toivottavia asioita. On hienoa, että visiossa hahmoteltava yhteistyön lisääminen kattaa korkeakoulujen välisen yhteistyön ohella myös korkeakoulujen ja niiden tuottamaa tietoa hyödyntävien tahojen välisen yhteistyön.

Yksi asia visiossa kuitenkin huolettaa. Sanat ”ammattikorkeakoulu”, ”yliopisto” ja ”duaalimalli” puuttuvat visiosta kokonaan. Korkeakoulutuksen tulevaisuuden visioiminen kokonaisuutena on hyvä asia, mutta molempia sektoreita tarvitaan myös jatkossa ja tämä on huomioitava myös visiossa.


Teksti ja lisätiedot:

Mikko Vieltojärvi

Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka, elinkeinopolitiikka

044 534 5294

[javascript protected email address]

@MikkoVielt